perjantai 23. maaliskuuta 2012

Paluu viidakkoon


Ihmisethän ovat eläimiä, joskus olleet jonkin laisia villieläimiä. Edelleenkin luonnossa naaras on usein se, joka tekee kaiken työn- hankkii ruuan, haalii miehen, kasvattaa jälkikasvun.
Esimerkkejä luonnosta:
  • Naarasleijonat tunnetusti kaatavat saaliin ja urokset tulevat ahneina paskoina ensimäisinä syömään jättäen rippeet naaraille ja pennuille.
  • Mustaleski: hyvin julma tapaus, joka viettelee urhon verkkoonsa, mutta lopuksi syö tämän parittelun jälkeen.     
  • Tiikeriuroksia/isää ei voi päästää pennun lähelle, sillä tämä saattaa johtaa pennun kuolemaan.  
 
 
Missä meni pieleen, kun nykyajan kirjoja kirjotettiin ja miehet päättivät olla perheen päitä ja seksuaalinen epätasa-arvoisuus pääsi valloilleen? Hieman kenties hakoteilla, joten paluu asiaan ja nykyhetkeen.

Ei nyt ehkä ihan näinkään (1985)



Naisena olen satunnaisesti pyrkinyt viemään itseni sinne mistä voisin mielestäni voisin löytää 'elämäni' miehen. Kuitenkin, tämä taktiikka on (lukuunottamatta muutamaa poikkeusta) ollut väärä. Naisethan ovat kautta aikojen tienneet ja sanoneet 'let him come to me' ja näinhän se meneekin, mutta miksi tätä on niin vaikeaa noudattaa? - No siksi, koska naisellisessa veressämme virtaa luja tahto olla kontrollissa.

Faktahan on se, että miehet sekä naiset ajattelevat välillä ristiin, eivätkä oikein ymmärrä toisiaan. Kuitenkin, (yhden illan saaliit poislukien) ei mennä sinne missä on miehiä, vaan sinne mistä miehet etsivät naisia. Jolloin, palaamme ruutuun numero yksi: mistä miehet oikeasti etsivät naisia? Ihminen on kuitenkin lauamaeläin ja niin epätodelliselta kun se välillä kuulostaakin hyvin suuri osa miehistä syvällä sisimmässään oikeasti tahtoo löytää jonkun vierelleen. 

Monestakin syystä urheilutapahtumat eivät ole se paras paikka,
eiväthän ne miehetkään sieltä naisia etsi...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti